Kokoomuksen kansanliikeluonnetta vahvistettava entisestään - Espoon Kansallisseuralta kaksi puoluekokousaloitetta

EI YLIMÄÄRÄISTÄ PÄÄSYMAKSUA PÄÄTÖSTEN TEKIJÖILLE

Espoon Kansallisseura on tehnyt Jyväskylän puoluekokoukselle kaksi sääntömuutosaloitetta. Niitä yhdistää pyrkimys vankistaa puolueen kansanliikeluonnetta.

Kansallisseura ehdottaa puoluekokouksiin tulijoilta perittävän nk. materiaalimaksun poistamista äänivaltaisilta osanottajilta.

Jäsenillä on peruuttamaton oikeus käyttää puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä päätösvaltaa. Kun puolueen jäsenjärjestö valitsee ja valtuuttaa jäsenmaksunsa maksaneen henkilön edustajakseen puoluekokoukseen, hänen tulee ilman muita ehtoja saada toteuttaa valtuutuksensa.

Nykyinen kuvio tarkoittaa, että jäsenjärjestö voi valita puoluekokoukseen edustajan käyttämään valtakirjalla jäsenjärjestölle kuuluvaa oikeutta, mutta puolue ehdollistaa tämän oikeuden vaatien lisäksi 85 euron materiaalimaksua luovuttaakseen valtuutetulle edustajalle valtakirjan toteuttamisen edellyttämät asiakirjat ja äänestysvälineet.

Puoluehallitus käsittelee vastauksessaan aloitetta materiaalimaksun poistamisesta puhtaasti taloudellisena kysymyksenä, ja katsoo ettei sitä voida poistaa ilman että puoluekokouksen talous vaarantuu.

900 äänivaltaisen materiaalimaksuista koostuu 76.500 euron loppusumma. Puolueen talous kestää erinomaisesti tällaisen kustannuksen kerran kahdessa vuodessa.

Kansallisseuralle aloite on puhtaasti jäsendemokratiaperusteinen. Ylimääräisiä pääsymaksuja ei tule jatkossa päätöstentekoon oikeutetuilta periä. Kansallisseuran puoluekokousedustajat tulevat viemään aloitteen kokouksessa äänestykseen.

Puoluekokousaloite materiaalimaksun poistamisesta

 Puoluekokousaloite materiaalimaksun poistamisesta ja puoluehallituksen vastaus

PUOLUEKOKOUSALOITTEIDEN MÄÄRÄ KARANNUT KÄSISTÄ

Jyväskylän puoluekokoukseen on tehty ennätykselliset 287 aloitetta. Kaikkien puoluekokousasioiden käsittelyyn on varattu kolmena päivänä yhteensä 16 tuntia aikaa. Sen jälkeen kun kaikki muut asiat on sijoitettu kokousaikataulun osaksi käytössä on kutakin kokoukselle tehtyä aloitetta kohti arviolta alle minuutti aikaa.

Käytännössä aloitteiden käsittely on ollut liukuhihnamaista, ja osin sattumanvaraista. Aloitteita käsitellään mm. vaalien ääntenlaskun aikana, jolloin moni puoluekokousedustaja poistuu kokoussalista muihin puuhiin. Tänä aikana jonkin aloitteen kohtalosta käytävä kättennostoäänestys voi tuottaa ja on menneisyydessä tuottanutkin yllättäviä tuloksia.

Aloitteita tehdään puoluekokoukselle osoitettuina, käytännössä siis vain joka toinen vuosi. Maailma kotona ja muualla kehittyy nykyisin niin vauhdikkaasti, ettei tällainen frekvenssi mahdollista ajassa elävää poliittista toimintaa. Moni näkemyksiä vaativa tapaus vanhenee käsiin, jos vaikuttamisen mahdollisuutta pitää aina odottaa vuosi-pari.

Ensiapuna Kansallisseura ehdottaa sääntömuutosaloitteessaan puoluekokousaloitteiden määrän rajoittamista enintään kahteen kutakin aloitteen tekijätahoa kohti.

Puoluehallitus korostaa aloitevastauksessaan aloiteoikeuden keskeistä asemaa jäsenille kuuluvana oikeutena, eikä kannata aloiteoikeuden rajoittamista. Puoluehallituksen näkemyksen mukaan aloiteoikeuden tarkoituksena on, että jäsenet voivat tätä kautta osallistua puolueen linjanmuodostukseen, toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tämän toteuttamiseksi aloitteiden tulisi saada laadukas, asianmukainen ja huolellinen käsittely.

Kansallisseura yhtyy puoluehallituksen määritelmään, mutta toteaa ettei nykymenettely lainkaan toteuta määritelmän sisältöä. Vajaan minuutin teoreettinen käsittelyaika aloitetta kohti kertoo kaiken tarpeellisen. Aloiteoikeudesta on tullut hallitsematon hirviö.

Kansallisseura on valmis hyväksymään puoluehallituksen näkemyksen, ettei aloiteoikeuden rajoittaminen ehkä ole paras tapa puuttua tilanteeseen.

Puoluevaltuuston asema aloitteiden käsittelyssä rajoittuu tällä hetkellä puoluekokouksesta "ylijääneiden" kymmenien aloitteiden läpijuoksun näyttämöksi. Aloiteoikeuden merkityksen ja tarkoituksen toteuttamiseksi tulisi puoluevaltuusto korvamerkitä aloiteoikeuden käytön pääkanavaksi.

Kansallisseuran aloitteen toivotaankin käynnistävän keskustelun aloitemenettelyjen kokonaisuudistuksesta.

Puoluekokousaloite puoluekokousaloitteiden määrän rajoittamisesta

Puoluekokousaloite puoluekokousaloitteiden määrän rajoittamisesta ja puoluehallituksen vastaus